Hejjj!

 

Ai et on nastaa kun on jo taas viikonloppu! Tässä päiväkodissa työskennellessä sitä on henkisesti aikas kovilla, vaikka ei muuten niin hirveesti koulussa väsyttäiskään, niin nyt tuntuu ettei yhdentoista tunnin yöunetkaan riitä. Onneks on viikonloppu!

Kaikella kunnioituksella työntekijöitä ja työpaikkaa kohtaan, mutta minulla on niin kova ikävä takaisin kouluun, että sydämeen sattuu.(Joka ei siis ainoastaan johdu tästä yllättäen iskeneestä hikkakohtauksesta) Sain tänään videoklipin eräästä, no, pojasta jota yksinkertaisesti rakastan. Minä olen mustasukkainen, kateellinen, ja kaikkea sen johdannaisia, ja myönnän sen, sillä minusta tuntuu suunnattoman pahalta nähdä joku rakas ihminen nauramassa jonkun/joidenkin muiden kuin minun kanssani. Olen omistushaluinen, mutta sitä HÄN minussa rakastaakin.. Rehellisyyttä... Voi kunpa voisi nähdä taas... Olla lähellä... MUTTA TÄÄ RÄÄKKI KESTÄÄ VIELÄ VIIKON!! Kokonainen viikko ilman.. Sitä samaa rakkautta?

Muutenhan työharjoittelun on mennyt tooooodella hyvin, mitä nyt pikkuvirheitä silloin tällöin. Vaikkain nyt, olo on niin huono. Ihan kuin ois menettänyt jotain todella tärkeää, vaikka tietää että viikon päästä se on taas siinä lähellä. Mutta minä kiinnyt moniin asioihin niin kovasti. Ihmisiin, tavaroihin, paikkoihin.

---------------------------

Miten te vietätte joulua? Mitä joululahjoja ostatte? Jotain erikoisia joulutapoja? Miltä tuntuu rakkaus? Rakastunut?

Kommentoikaa!